Käyttäytymistaloustiede – tutkittuja toimintatapoja muutoksen johtamiseen
Muutoksen johtamisesta ja sen haastavuudesta on puhuttu pitkään. Teksteissä (omissammekin!) siteerataan sitä, kuinka suuri osuus muutoksista epäonnistuu. Puhutaan muutosvastarinnasta ja siitä, miten vanhoihin toimintamalleihin on niin helppoa palata ja jäädä kiinni.
More Than Training Company yhtenä monista alan yrityksistä auttaa asiakkaitaan juuri muutosten toteuttamisessa. Keinovalikoimaamme kuuluu niin hyväksi koettuja havaintoja omista kokemuksistamme, tietokirjallisuudesta esiin nousseita malleja kuin tutkittua tietoakin. Yksi tieteen suuntaus, josta ideoita ja ajatuksia ammennamme, on käyttäytymistaloustiede (behavioral economics).
Emme mene nyt itse tieteenalan määrittelyyn sen pidemmälle – kiinnostuneimmat löytävät sen nopeasti valitsemastaan hakukoneesta tai tekoälytyökalusta. Haluamme sen sijaan esitellä yhden käyttäytymistaloustieteen työkalun muutosten sujuvoittamiseen: tönäisyperiaate (nudge).
Tönäisyt: pienillä muutoksilla suuri vaikutus
Tönäisyperiaate (nudge) perustuu ajatukseen, että ihmisten päätöksiin voidaan vaikuttaa hienovaraisesti ilman pakottamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät huomaamattaan toisenlaisia valintoja, kun heidän ympäristönsä on suunniteltu tukemaan toivottua käyttäytymistä.
Käytännön esimerkki: Saatat etäisesti muistaa mediassa 2010-luvun alkupuolella käydyn ’kohun’ Helsingin kaupungin kasvisruokapäivästä. Lyhyesti kohussa oli kyse siitä, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2010, että kouluissa on yksi kasvisruokapäivä viikossa. Tästä nousi jonkinasteinen poliittinen kohu, ja poliitikkojen puheissa kasvisruokailu nousee yhä aika-ajoin esiin. Muutosta siis vastustettiin ja vastustetaan, vaikka kyseessä on ajatus terveellisyyden ja ympäristöystävällisyyden edistämisestä.
Vuonna 2019 Cambridgen yliopistossa tutkittiin sitä, miten kasvisruokailua saataisiin kasvatettua ilman poliittista kuohuntaa. Tutkimusryhmän yksinkertainen metodi oli lisätä ruokalan tarjonnassa kasvisvaihtoehtoja ja sijoitella kasvisvaihtoehto esiin ensimmäiselle tai keskeisimmälle paikalle. Tutkimuksen havainto oli se, että muutos ei vähentänyt ruuan kokonaiskulutusta tai ruokalan myyntiä, vaan ihmiset siirtyivät syömään enemmän kasvisvaihtoehtoja ilman pakottamista yksinkertaisesti esillepanon järjestystä muuttamalla – ja kasvisruokien osuus kokonaisuudesta kasvoi noin 40 %. (Tutkimuksen voit lukea täältä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31570584/)
Miten tämä liittyy muutoksen johtamiseen?
Monet muutoshankkeet kaatuvat siihen, että ihmiset jatkavat vanhoja tapojaan, vaikka uusi toimintamalli olisi selvästi parempi. Muutoksen onnistumiseksi kannattaa miettiä, miten pienet ympäristön ja prosessien muutokset voivat ohjata työntekijöitä huomaamatta oikeaan suuntaan.
Sovelluksia yritysmaailmassa:
- Viestintä ja visuaaliset vihjeet: Jos haluat, että työntekijät käyttävät uutta IT-järjestelmää, varmista, että sen käyttö on tehty helpoksi ja houkuttelevaksi. Sijoittele uusi järjestelmä intranetissa helpoiten löydettäväksi, ja minimoi sen avaamisen ja kirjautumisen vaatima vaiva. Ei haitanne, jos samalla alat vaikeuttaa pikkuhiljaa vanhan järjestelmän käyttöä 😉
- Etätöistä toimistolle: Voisiko ihmiset tönäistä toimistolle ei pakolla vaan järkevällä ja kokonaisvaltaisella työympäristön suunnittelulla. Jos saat työpaikalla hoidettua asioita, jotka pitäisi muutenkin hoitaa, ja sinne on helppo tulla, niin miksi et tulisi? Esimerkiksi parkkihallissa on mahdollisuus pesettää auto työpäivän aikana, pesulapalvelu noukkii toimistolta likaiset kauluspaidat ja puvuntakit ja toimittaa puhtaat silitetyt vaatteet takaisin työpaikalle tai voit ostaa lapselle eväät työpaikkaruokalan kioskista ennen kuin lähdet viemään lasta harrastuksiin. Kaikki kätevästi saman katon alta!
- Kokouskulttuurin muutokset: Jos haluat tehokkuutta kokouksiin, voit kokeilla seisomakokouksia, jotka luonnostaan lyhenevät verrattuna perinteisiin istumiskokouksiin.
Johtopäätös: Hyödynnä ihmisten luontaisia tapoja tehdä päätöksiä
Muutoksen johtaminen helpottuu merkittävästi, kun otetaan huomioon, miten ihmiset oikeasti tekevät päätöksiä. Tönäisyperiaatteen avulla voidaan luoda pieniä, mutta tehokkaita muutoksia työntekijöiden ympäristöön, jotta halutut toimintatavat tulevat luonnollisiksi. Oletusvalintojen voiman hyödyntäminen puolestaan tukee sitä, että muutokseen ’ajaudutaan’, eikä sitä tarvitse vastustaa.
Sen sijaan, että yritettäisiin pakottaa muutosta ylhäältä alas, kannattaa keskittyä siihen, miten ihmiset jo toimivat ja miten heidän luonnollista käyttäytymistään voidaan ohjata oikeaan suuntaan.
